Julma delfiininpyynti taas ajankohtaista Japanissa

Maailman kuuluisin delfiiniaktivisti Ric O’Barry saapuu Suomeen Animalian, Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Valaiden puolesta ry:n vieraaksi keskustelemaan delfiinien viihdekäytöstä 24.–25.11. Tilaisuuksissa nähdään myös O’Barryn Oscar-palkitun The Cove -dokumenttielokuvan jatko-osa Blood Dolphin$: Return to Taiji. Ajankohtaisen aiheesta tekee Särkänniemen delfinaarion lopettamisen lisäksi se, että Japanin Taijin julma delfiininmetsästys on taas parhaillaan käynnissä. Miten tämä Japanin hulluus saadaan lopetettua?

Vuonna 2009 ensi-iltansa saanut The Cove dokumentoi eläinaktivisti Ric O’Barryn tiimin ponnisteluja taltioida Taijin delfiinien teurastamista ja ajaa eläinten oikeuksia Japanin poliisin hengittäessä niskaan. Elokuva on raadollista katsottavaa: pyytäjät ajavat delfiiniparven verkoilla ympäröityyn lahdenpoukamaan, vangitsevat myyntiin soveltuvat yksilöt ja tappavat loput harppuunoilla. Järjestöjä ei päästetä lähellekään tapahtumapaikkaa. Merivesi värjäytyy verenpunaiseksi, yhtään delfiiniä ei säästetä.

Suurta yleisöä koskettaneen elokuvan julkaisemisesta on ehtynyt vierähtää jo kuusi vuotta, mutta delfiinien pyytäminen Taijissa jatkuu edelleen. Delfiineistä osa myydään delfinaarioihin ja muihin huvipuistoihin, mutta suurin osa päätyy kauppojen lihatiskeille ja ravintoloiden lautasille. Taijin delfiininpyynti on julmaa ja aiheuttaa suurta kärsimystä eläimille, mutta on myös vaaraksi ihmiselle.

Kuva: DolphinProject.net

 

Delfiinejä pyydetään yhä epäeettisin keinoin

The Cove paljasti, kuinka Taijin delfiinien pyynti on raakaa ja aiheuttaa eläimille kärsimystä, toisin kuin Japanin viranomaiset väittävät. Dolphin Project -järjestön mukaan delfiinien teurastamiskäytäntöjä on sittemmin muutettu niin, että eläinten tappaminen toteutetaan kameroiden ulottumattomissa pressujen alla ja haavat tukitaan verenvuodon estämiseksi. Järjestöjä ei päästetä seuraamaan tapahtumia. Toimitapojen väitetään edistyneen, mutta tämän kaltainen salailu kielii aivan jostain muusta.

Äskettäin saatiin kuitenkin positiivisiakin uutisia, kun Maailman akvaario- ja eläintarhojen kattojärjestö WAZA kielsi japanilaista jäsenjärjestöään JAZAa ostamasta Taijin delfiinejä delfinaarioihinsa. WAZAn mukaan delfiinien pyytäminen äänivalleja hyödyntävällä ajojahdilla on epäeettistä toimintaa. Taiji on ainoa paikka Japanissa, jossa delfiinejä vielä pyydetään tällä vanhanaikaisella metodilla. Taijin valasmuseota lukuun ottamatta kaikki Japanin akvaariot ja eläintarhat aikovat noudattaa JAZAn vaatimusta, mikä vähentänee delfiininpyytäjien tuloja miljoonilla jeneillä vuodessa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä delfiinejä hankkivat vielä WAZAan kuulumattomat maat, etupäässä Kiina, Venäjä, Itä-Eurooppa ja arabimaat. Pyytäminen on kannattavaa niin kauan kuin nämä maat ovat valmiita panostamaan delfiineihin suuria rahasummia.

Kuva: DolphinProject.net

 

Delfiininlihan syöminen on terveydelle haitallista

The Cove paljasti myös delfiininlihan syömisen olevan terveydelle vaarallista lihan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Dokumentin ansiosta delfiininliha poistettiin Taijin koulujen ruokalistoilta. Tästä huolimatta delfiininlihan tuottamista ei ole lopetettu. Japan Times -lehden mukaan Taijin asukkaiden elohopea-arvojen on tutkittu olevan jopa sata kertaa suosituksia suurempia. Lisäksi vuonna 2012 tapahtunut Fukushiman ydinonnettomuus on saattanut altistaa delfiinit huomattaville ydinsäteilymäärille, mikä lisää delfiininlihan nauttimisen vaarallisuutta entisestään.

Japanilaisilla on jo entuudestaan kokemusta elohopeamyrkytyksen seurauksista, sillä 1960-luvulla maata järkytti Minamatan tautina tunnettu tapaus, jossa Chisso-niminen tehdas laski tuotantojätteensä Minamatan lahdenpoukamaan ja moni paikallinen sai elohopeamyrkytyksen syötyään lahdesta pyydettyä kalaa. Järkyttävän tapauksesta teki se, että tulevina vuosina kaupunkiin syntyi monia kehitysvaurioista kärsiviä vauvoja, jotka olivat altistuneet myrkytykselle kohdussa.

Delfiininliha tulisi siis poistaa pelkkien terveyssyiden vuoksi Japanin kaupoista välittömästi. Tämä onnistuisi järjestelmällisellä delfiininlihan boikotilla, mutta boikottia varten tarvittaisiin asian laajaa tiedottamista japanilaisessa mediassa. Japanissa media puolestaan toimii valtiovallan asettamin ehdoin, mikä heikentää lehdistön sananvapautta. Japanissa monet skandaalit ovatkin paljastuneet nimenomaan ulkomaisen lehdistön ansiosta, ja siksi tässäkin tapauksessa kansainvälisten uutistoimistojen rooli korostuu.

Miksi Japanissa pyydetään delfiinejä?

Taijin delfiineistä osa myydään delfinaarioihin ja muihin huvipuistoihin, mutta suurin osa päätyy kauppojen lihatiskeille ja ravintoloiden lautasille. Tämä on nurinkurista siksi, ettei valaiden ja delfiinien lihalla ole ollut tuottavia markkinoita moniin vuosiin, ei edes Japanissa. Syitä delfiinien pyynnin jatkumiselle onkin etsittävä muualta, Japanin valtiovallan intresseistä.

Meri on aina ollut Japanille tärkeä luonnonvara, sillä maan pinta-alasta suurin osa on viljely- ja asumiskelvotonta ja maaperältään köyhää. Japanilaiset saavatkin suuren osan ravinnostaan merestä. Liikakalastus ja ympäristöhaitat ovat kuitenkin vähentäneet kalakantoja tuntuvasti, minkä seurauksena kilpailu meren resursseista on koventunut. Japani puolustaa delfiinien pyyntiään sillä, että kyse on tuholaistorjunnasta; delfiinit kuluttavat ravinnokseen huomattavia määriä merten kalakannoista, eikä kalastajille jää riittävästi pyydettävää. Argumentti jättää huomiotta sen tosiasian, että delfiinien ruokailutottumukset eivät historian saatossa ole juuri muuttuneet, toisin kuin ihmisten tapa hyväksikäyttää luontoa.

Laajemmassa mittakaavassa kyse on Japanille myös geopolitiikasta ylipäänsä – siitä miten se saa suvereenina valtiona hyödyntää merten kaltaisia luonnonvaroja, joilla se ei katso olevan itseisarvoa. Japanin hallinto näkee valaat itselleen hyödyllisenä resurssina ja tästä johtuen valasasioita käsitellään sen maa- ja metsätalousministeriössä eikä esimerkiksi ympäristöministeriössä. Muiden maiden ja ympäristöjärjestöjen valaiden suojeluvaatimukset Japani näkee yritykseksi rajoittaa sen pääsyä luonnon resursseihin.

Kuva: DolphinProject.net

 

Tilanne on monimutkainen ja eriskummallinenkin. Kun eläinlajeilla ei koeta olevan minkäänlaista itseisarvoa, niiden pyytämisen lopettamistakaan ei nähdä tarpeellisena. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että delfiinien ja valaiden suojelua ajavat järjestöt ja muu kansainvälinen yhteisö jatkavat Japanin painostamista ja asettavat rajoitteita sen ympäristöä ja eläimiä kunnioittamattomalle toiminnalle.

Delfiinien metsästäminen on julmuutensa ja terveysriskiensä lisäksi uhaksi myös delfiinipopulaatioille. Viime vuonna delfiinien pyyntitavoitteet jäivät puoleen suunnitellusta, 750 yksilöön. Tämä kielii delfiinien vähentyneestä määrästä Japanin rannikkovesillä. Tämä vuonna pyytäjät tähtäävät epärealistiseen 1900 yksilön pyyntimäärään.

Delfiinien pyynti tulisi lopettaa välittömästi. Tämä ei kuitenkaan onnistu niin kauan kuin delfinaariot ovat valmiita maksamaan pyytäjille suuria summia delfiineistä, media pysyttelee hiljaisena delfiininlihan vaaroista ja myös länsimaissa delfinaarioissa ja merieläinpuistoissa käyminen on ihmisten mielestä viatonta ja opettavaista hupia.

Niina Lätti
Kirjoittaja työskentelee Animalialla kampanja-avustajana

Lähteet:

Asahi Shimbun 2015. Viitattu 13.10.2015.
Taiji museum casts off from aquarium group over dolphin drive-hunt rift
Police raise alert, Taiji fishermen plan PR campaign as dolphin hunt begins

Dolphin Project 2015. Viitattu 13.10.2015.
Frequently asked questions
First bottlenose dolphins captured in taiji

Kagawa-Fox, M. 2012. The ethics of Japan’s global environmental policy: The conflict between principles and practice. London: Routledge.

Kalland A. & Moeran B. 2011. Japanese whaling: end of an era? London: Routledge.

Morikawa, J. 2009. Whaling in Japan: Power, politics and diplomacy. New York: Columbia University Press.

Save Japan Dolphins 2015. Viitattu 13.10.12015.S
Shameful dolphin killing in Taiji begins Sept 1
A letter to Taiji

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s